Kuka lasta liikuttaa?
21.05.2025
Perheliikunnan kehityskohteet LIITU-tutkimusraportin julkistustilaisuuden pohjalta – Tiivistelmä
- Kannustaminen aktiiviseen koulumatkaan
- Passiivisen ajan tauottaminen mahdollisimman usein
- Liikkumisesta keskustelun lisääminen perheissä
- Lasten ja nuorten vaikutusmahdollisuuksien lisääminen aktiviteettien valinnassa
- Jo pienet muutokset arjessa voivat kerryttää aktiivisuutta merkittävästi etenkin vähän tai harvoin liikkuvilla. Jo 20 minuuttia päivässä on merkityksellistä.
- Arkiaktiivisuuden lisäämisellä on merkitystä myös seuratoimintaan osallistuville lapsille
- Perheliikkumisen hyötyjen korostaminen ja arvostuksen lisääminen
Perhe mukana muutoksessa lapsen liikunnallisesti aktiivisempaan arkeen
Lasten ja nuorten liikuntakäyttäytyminen Suomessa (LIITU) vuoden 2024 tutkimuksen tulokset on
julkaistu ja raportoitu toukokuun 2025 alussa. LIITU-tutkimus tarjoaa ajankohtaista tietoa
Suomalaisten 7–20-vuotiaiden lasten ja nuorten fyysisestä aktiivisuudesta sekä liikkumisen
taustatekijöistä. Työryhmä on nostanut raportissa esille uhkia sekä mahdollisuuksia lasten ja
nuorten liikuntasuositusten toteutumiselle sekä jo kymmenen vuotta jatkuneella tutkimuksellaan
valaissut lasten ja nuorten liikkumisen nykytilaa. Vuonna 2024 tuloksia kerättiin aikaisemmasta
poiketen koko kohderyhmältä ja tulosten raportoinnissa korostettiinkin iän mukaista muutosta
lasten ja nuorten liikuntakäyttäytymisessä.
Terveyden kannalta tärkeät liikkumissuositukset (OKM 2021) saavuttamalla tämän päivän lapsilla
ja nuorilla on edellytykset kasvaa hyvinvoiviksi sekä fyysisesti aktiivisiksi aikuisiksi. 7–17-
vuotiaiden liikkumisen perustaksi suositellaan monipuolisesti reipasta ja rasittavaa liikuntaa 60
minuuttia päivässä. Perusta liikuntakäyttäytymiselle luodaan jo varhaislapsuudesta alkaen, jolloin
perheen rooli lapsen arjen liikuttajana, kannustajana sekä roolimallina korostuu. LIITU-tutkimuksen
mukaan vain reilu kolmasosa lapsista ja nuorista saavuttaa liikkumissuosituksen. Aktiivisuuden on
myös todettu vähenevän iän lisääntyessä. Olisikin tärkeää löytää keino liikunnallisen aktiivisuuden
ylläpitämiseen kasvavilla lapsilla ja nuorilla aina aikuisuuteen asti.
Koulun vastuu perustuu perusopetuslakiin, jonka uudessa, syksyllä 2025 julkaistavassa versiossa
korostetaan liikunnallisen elämäntavan lisäämistä. Lakiuudistuksen myötä kouluille tarjotaan myös
työkaluja ja mahdollisuuksia rajata mobiililaitteiden käyttöä koulupäivän aikana. LIITU-tutkimuksen
mukaan valveillaoloajasta merkittävä osa, 16–20-vuotiailla tytöillä jopa 65 %, meni paikallaan ollen,
istuen tai makuulla. 7-vuotiailla vastaajilla luku on 45–46 % ja iän myötä passiivinen aika lisääntyy.
Liikuntasuosituksissa korostetaan paikallaan olon tauottamista mahdollisimman usein. Tähän
tähtäävät myös koulujen välitunnit. Ruutuajan ja passiivisen käyttäytymisen välillä on yhteys, johon
syksyllä 2025 käyttöönotettavalla perusopetuslain uudistamisella pyritään vaikuttamaan.
Perusopetuslaissa kotien rooli tiedostetaan osana liikunnallista elämäntapaa ja sitä pyritään
tukemaan esi- ja perusopetuksessa. Kokonaisuuden kannalta on tärkeää nostaa esiin, että
vastuun lapsen kokonaisaktiivisuudesta ja liikuntasuositusten saavuttamisesta tulee olla perheellä,
koululla sekä muilla toimijoilla kuten liikuntaseuroilla yhdessä. Liikkumisen tärkeyttä tuleekin
korostaa liikuntapolitiikassa, kasvatuksessa kuin laajemminkin yhteiskunnallisessa
päätöksenteossa.
Kodin rooli osana kokonaisuutta
Jotta lapsesta kasvaisi aktiivinen aikuinen, joka terveellisillä elämäntavoilla auttaa omaa arjessa
jaksamistaan, tarvitaan siihen tukea ja esimerkkiä nykypäivän vanhemmilta. LIITU-tutkimuksessa
perheiden osuutta korostettiin kannustuksessa, rahallisessa tuessa, kyydityksissä harrastuksiin
sekä esimerkkinä toimimisessa. Noin 75 % tutkimukseen osallistuneista lapsista ja nuorista koki,
että vähintään toinen vanhempi kannustaa heitä liikkumaan tai avustaa maksamalla liikuntaan
liittyviä kustannuksia usein. Liikkumisesta olisi kuitenkin hyvä keskustella enemmän ja näin luoda
aktiivisempaa toimintakulttuuria perheissä.
Parhaassa tapauksessa vanhemman oma aktiivisuus toimii lapsille ja nuorille esimerkkinä
aktiivisesta elämäntavasta. LIITU-tutkimuksessa todettiin, että lapsen liikuntakäyttäytymiselle oli
merkitystä sillä millaista esimerkkiä vanhempi liikunnan harrastamisessa näyttää. Vanhemman
rooli korostuu myös mahdollistajana. Jo liikunnan puheeksi ottaminen tai yhdessä harrastettu
penkkiurheilu muodostavat positiivisia kokemuksia liikunnan ja aktiivisen elämäntavan ympärille.
Mahdollisuuksien mukaan vanhemmat maksavat harrastuksista aiheutuvia kustannuksia sekä
hankkivat harrastuksiin ja aktiviteetteihin vaadittavia välineitä. LIITU-tutkimuksen tuloksissa korostettiin perheen sosioekonomisen aseman vaikutusta lapsen aktiiviseen elämäntapaan.
Tärkeää olisi saada aktivoitua erityisesti niitä perheitä, joiden lapset liikkuvat LIITU- tutkimuksen
mukaan vähän (ikäluokan mukaan 7–15 % tutkittavista) tai harvoin (18–34 % tutkittavista).
Eriarvoisuuden lisääntyminen korostuu lapsen liikunnallisissa mahdollisuuksissa siten että
sosioekonomisesti heikommassa asemassa olevien perheiden lasten liikunta on vähäisempää.
Perheiden tukeminen on tärkeää liikunnallisen elämäntavan tavoittelemisessa. lisäämisessä sekä
ylläpitämisessä.
Kuinka perhe taklaa liikuntakäyttäytymisen haasteet
Pienille lapsille leikki ja liikkumisen ilo ovat tärkeä osa niin kasvua, kehitystä kuin aktiivista
elämäntapaa (Piilo 2023). LIITU-tutkimus osoittaa, että nuorilla aktiivista elämäntapaa tukevia
tekijöitä ovat yhdessä tekeminen sekä vaikutusmahdollisuudet vapaa-ajan ja koulun välituntien
aktiviteeteista. Mieluisat aktiviteetit sekä valinnan mahdollisuudet lisäävät erityisesti nuorten
aktiivista elämäntapaa ja osallistumishalukkuutta. Tutkimuksen mukaan nuoret kokivat myös
liikkumisesta ja aktiivisuudesta keskustelun niitä lisääviksi tekijöiksi. Vanhemman näkökulmasta
kiireisessä arjessa voivat korostua esimerkiksi vaivattomuus ja matalan kynnyksen aktiviteetit.
Pienillä teoilla perheen on arjessa mahdollista kasvattaa aktiivisuutta ja LIITU-tutkimus raportin
julkistustilaisuudessa esiin nousseen ajatuksen mukaan jo 20 minuutin arkiaktiivisuuden
lisääntyminen vuorokaudessa nostaa merkittävästi kokonaisaktiivisuuden määrää sekä yksilö että
väestötasolla. Ruutuajan rajaaminen tai koulumatkojen aktiivisesti kulkemiseen kannustaminen voi
vaikutta positiivisesti erityisesti kaikkein vähiten liikkuvien perheiden aktiivisuuteen. Aloittaa voi
vaikka yhdestä päivästä viikossa. Aktiivisuutta lisäävinä tekoina voi nähdä myös kotimatkalla
piipahduksen metsäpolulla luontoa ihmetellen tai yhdessä metsästetyt pölypallerot siivouspäivänä.
Arjen askareihin voi lisätä kilpailullisia tai leikinomaisia elementtejä, jotka hauskuttavat ja lähes
huomaamatta kerryttävät aktiivisuutta. 20 minuuttisen voi jakaa vaikka 4 viiden minuutin pätkiin ja
suorittaa pienissä erissä päivän aikana.
Koulun ja seuratoiminnan ohessa perheellä on suuri vaikutus lasten ja nuorten aktiivisuuteen.
Vähän ja harvoin liikkuvien lisäksi myös aktiivisesti seuratoimintaan ja lajinomaisiin harjoituksiin
osallistuvat hyötyisivät perheen arkiaktiivisuudesta merkittävästi. LIITU-tutkimuksen
julkistustilaisuuden yhteydessä pidetyssä paneelikeskustelussa nostettiin esiin perheiden yhteisen
ajan arvostus ja viitattiin pohjoismaiseen toimintamalliin, jossa sunnuntai on perheiden
liikuntapäivä ja lajinomaisia harjoituksia tai kilpailuita ei sunnuntaisin järjestetä. Perheliikunnan
arvostus lähtee tällaisista toimintamalleista toivottavasti entisestään lisääntymään.
Lähteet:
Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi perusopetuslain muuttamisesta 212/2024 Saatavilla:
30.12.2024 | Hallituksen esitykset | Finlex
Opetus- ja kulttuuriministeriön julkaisuja 2021:19 Liikkumissuositus 7–17-vuotiaille lapsille ja
nuorille. Opetus- ja kulttuuriministeriö Helsinki 2021.
Opetus- ja kulttuuriministeriön julkaisuja 2024:10 Pienten lasten liikunnan ilo, fyysinen aktiivisuus ja
motoriset taidot Suomessa Piilo-tutkimuksen tuloksia 2023. Anette Mehtälä, Arja Sääkslahti, Piritta
Asunta, Harto Hakonen, Tuomas Kukko, Janne Kulmala, Katariina Kämppi ja Tuija Tammelin.
Opetus- ja kulttuuriministeriö Helsinki 2024
Valtion liikuntaneuvoston julkaisuja 2025:1, Lasten ja nuorten liikuntakäyttäytyminen Suomessa
LIITU-tutkimuksen tuloksia 2024. Sami Kokko ja Riikka Hämylä (toim.)
Teksti: Heidi Björk
Kuva: Satu-Maria Ruotsalainen
