Image

Poimintaja Piilosta eli pienten lasten liikunnan ilon, fyysisen aktiivisuuden ja motoristen taitojen seurannasta

20.06.2022

Lapset liikkuvat neljä tuntia päivässä ja pitävät liikunnasta

Piilo-tutkimukseen osallistuneista lapsista 95 % kertoi pitävänsä liikunnasta tosi paljon tai aika paljon. Vain prosentti vastasi, ettei pidä liikunnasta yhtään. (Sääkslahti, Mehtälä, Tammelin (toim.) 2021, 133.) Lapset tunsivat liikunnallista pätevyyttä, sillä 94 % heistä koki olevansa hyvä liikunnassa (Sääkslahti, Mehtälä, Tammelin (toim.) 2021, 197).

Tutkimukseen osallistuneet lapset liikkuivat keskimäärin neljä tuntia päivässä, kun päivittäinen suositus on vähintään kolme. Tämän kolmen tunnin suosituksen täytti 95 % lapsista. Suosituksiin kuuluu kuitenkin myös se, että yksi tunti päivittäisestä liikunnasta tapahtuisi reippaan ja rasittavan liikkumisen tasolla. Tällä tasolla lapset liikkuivat keskimäärin 70 minuuttia päivässä, ja vähintään tunnin verran tällä tasolla liikkui 67 % lapsista. (Sääkslahti, Mehtälä, Tammelin (toim.) 2021, 63–65.)

Lähes kaikki lapset viettivät varhaiskasvatuspäivän aikana yli tunnin ulkona, lähes puolet yli kaksi tuntia. Suurin osa lapsista ehti ulkoilemaan varhaiskasvatuspäivän jälkeenkin, jolloin tyypillisin ulkoiluaika oli 30–45 minuuttia. Viikonloppuisin 90 % lapsista oli ulkona yli tunnin päivässä ja yli 40 % enemmän kuin kaksi tuntia. 10 % lapsista ulkoili viikonloppuisin korkeintaan tunnin päivässä. (Sääkslahti, Mehtälä, Tammelin (toim.) 2021, 198–199.)

 

Perheliikuntaa harrastetaan eniten omalla pihalla

Piilo-tutkimukseen vastanneista alle kouluikäisten lasten vanhemmista yli 40 % kertoi liikkuvansa lapsensa kanssa 1–2 päivänä viikossa, neljäsosa 3–4 päivänä viikossa. Osa liikkui tätä enemmän, osa harvemmin kuin kerran viikossa. Se, ettei harrastanut lainkaan liikuntaa lastensa kanssa, oli tutkimukseen osallistuneiden keskuudessa harvinaista. 96 % vanhemmista kertoi antavansa lapselle liikuntaan liittyvää kannustusta tai kehumista kerran viikossa tai useammin. (Sääkslahti, Mehtälä, Tammelin (toim.) 2021, 156–159.)

Päivittäiselle perheliikunnalle yleisin ympäristö oli oma piha, jossa noin puolet vanhemmista liikkui lapsensa kanssa päivittäin tai lähes päivittäin. Metsään tai muuhun luontoon perheensä kanssa päivittäin ehti vain pari prosenttia, mutta noin puolet perheistä ulkoili luonnossa kuitenkin vähintään kerran viikossa. Leikkipuistossa käytiin vain hieman useammin kuin metsässä. (Sääkslahti, Mehtälä, Tammelin (toim.) 2021, 158.)

Myös päiväkotimatkoista kertyi osalle perheistä liikuntaa. Koko vuoden tasolla tarkasteltuna 42 % lapsista kulki päiväkotimatkat kävellen tai pyöräillen, 50 % moottoriajoneuvon kyydissä. Muita kulkemistapoja olivat esimerkiksi hiihtäminen tai rattaiden kyydissä istuminen. Vuodenajat vaikuttivat jonkin verran matkanteon tapoihin; kesällä lihasvoimin kulkeminen oli talvea yleisempää. Päiväkotimatkojen pituudet vaihtelivat alle 500 metristä yli 5 kilometriin. 75 %:lla vastaajista matka oli alle 2 kilometriä. (Sääkslahti, Mehtälä, Tammelin (toim.) 2021, 149–150.)

Vanhemmat arvioivat lastensa motorisia taitoja varhaiskasvatuksen henkilöstöä optimistisemmin

Kun varhaiskasvatuksen henkilöstöltä ja huoltajilta kysyttiin lapsen yksittäisiä taitoja, kuten osaako lapsi heittää palloa, arviot olivat hyvin samansuuntaisia. Kun huoltajia ja varhaiskasvatuksen henkilöstöä pyydettiin vertaamaan lapsen taitoja suhteessa muihin samanikäisiin lapsiin, arviot erosivat jonkin verran toisistaan. 28 % huoltajista arvioi lapsensa olevan keskivertoa taitavampi, kun taas varhaiskasvatuksen työntekijöistä luokitteli tähän joukkoon 19 % lapsiryhmästä. Sama näkyi myös asteikon toisessa päässä: 6 % huoltajista arveli lapsensa oman lapsensa taidot muita samanikäisiä heikommiksi. Varhaiskasvatushenkilöstön näkemyksen mukaan tällaisia lapsia olisi tutkimukseen osallistuneista 11 %. (Sääkslahti, Mehtälä, Tammelin (toim.) 2021, 97–110.)

 

Lähde:

Sääkslahti, Arja; Mehtälä, Anette & Tammelin, Tuija (toim.) 2021. Piilo – Pienten lasten liikunnan ilon, fyysisen aktiivisuuden ja motoristen taitojen seuranta. Kehittämisvaiheen 2019–2021 tulosraportti. Liikunnan ja kansanterveyden julkaisuja 398. Jyväskylä: Likes.