Image

Yhteisövaikuttavuus – autetaan lapsiperheitä yhdessä

21.10.2024

Pari vuotta sitten, mietimme täällä Raisiossa lasten, nuorten ja perheiden auttamista jo varhaisessa vaiheessa ja yhteistyössä eri toimijoiden kanssa. Totesimme tuolloin, että olemme tehneet hyvää yhteistyötä useita vuosia, mutta meiltä on puuttunut selkeä yhteinen palvelumalli. Samoihin aikoihin kuulimme Itlan eli Itsenäisyyden juhlavuoden lastensäätiön yhteisövaikuttavuus-viitekehyksestä. Itla oli lähtenyt edistämään Suomessa yhteisövaikuttavuustyötä, jossa hyödynnetään systeemiajattelua ja yhteisövaikuttavuus-viitekehystä (Kania & Kramer, 2011), ja jonka avulla ratkaistaan tietoisesti yhdessä monimutkaisia, kompleksisia ongelmia, joihin liittyy useita eri toimijoita. Yhteisövaikuttavuus on kehitysympäristöjen, palveluiden ja perheen lähiyhteisön ja verkoston systemaattista, koordinoitua yhteistyötä.

Viisi periaatetta

Jotta voidaan puhua yhteisövaikuttavuudesta, täytyy toteutua viisi periaatetta. Yhteinen tavoite, jaetut yhteiset mittarit, toisiaan vahvistavat toimet, jatkuva vuoropuhelu ja kehittämisen taustatukirakenne. Raision taustatukirakenne eli yhteisövaikuttavuus-johtoryhmä perustettiin heti pilotoinnin alussa. Johtoryhmä koostuu hyvinvointialueen, kaupungin, seurakunnan ja järjestöjen esihenkilöistä, jotka pystyvät tarvittaessa myös tekemään päätöksiä esim. palveluiden kehittämisessä. Tässä johtoryhmässä on mukana myös Raision kaupungin liikunta- ja nuorisotoimenjohtaja.

Lähdimme pilotoimaan Raisiossa yhteisövaikuttavuutta pienimuotoisesti kahden alakoulun alueella sekä avoin kohtaamispaikka Satelliitissa. Tavoitteena yhteisövaikuttavuustyössä on auttaa lapsia ja perheitä varhaisessa vaiheessa kehitysympäristössä kuten esim. varhaiskasvatuksessa, koulussa tai vapaa-ajalla. Jokaisen perheen kohdalla mietitään, kuka tai ketkä pystyisivät parhaiten auttamaan siinä kohtaa perhettä ja ne toimijat kutsutaan yhteiseen tapaamiseen eli neuvonpitoon kehitysympäristöön perheen kanssa. Perhettä ei lähetetä pois, vaan apu tuodaan ensin heille tuttuun ympäristöön. Apu voi löytyä kaupungin, hyvinvointialueen, järjestöjen tai seurakunnan palveluista.

Perheiden liikuntaneuvonta

Raision liikuntapalvelut tarjoavat maksutonta perheiden liikuntaneuvontaa, johon ohjataan tarvittaessa varhaiskasvatuksesta tai lastenneuvolasta. Ajan voi varata myös omatoimisesti. Liikuntaneuvonta on suunnattu perheille, jotka kaipaavat tukea arjen hallintaan tai terveellisempien elintapojen omaksumiseen. Prosessin aikana kartoitetaan perheiden voimavaroja, ja se toimii näin ollen hyvänä osana yhteisövaikuttavuustyötä. Perheliikuntaneuvoja jalkautuu myös avoin kohtaamispaikka Satelliittiin ja ohjaa perheiden puistotreffejä tai liikuntaleikkikoulua. Jalkautumalla tavoitetaan perheitä, jotka eivät ole varhaiskasvatuksen piirissä. Puistotreffit järjestetään monikulttuurisen perhekahvilan yhteydessä, jolloin tavoitetaan hyvin myös vieraskielisiä perheitä. Lisäksi Raisiossa järjestetään monipuolisesti perheliikuntaa, jolla tuetaan perheiden aktiivista yhdessäoloa.

Hyvänä esimerkkinä yhteisövaikuttavuusmallin toteutumisesta voidaan pitää yhteistyötä perheliikuntaneuvojan kanssa. Yhden perheen isä koki tarvitsevansa apua hänen ja tyttärensä yhteiseen vapaa-ajan tekemiseen. Hän oli saanut päiväkodista tietoa liikuntaneuvonnan mahdollisuudesta perheille ja varasi ajan omatoimisesti. Perheliikuntaneuvoja oli tavannut isän ja tyttären ja käynyt heidän kanssaan läpi perheen voimavaroja, tavoitteita sekä erilaisia harrastusmahdollisuuksia. Tapaamisessa isä oli kertonut myös ruoanlaiton olevan haasteellisista, jonka vuoksi perheliikuntaneuvoja soitti isän luvalla perhekeskuksen palveluohjaajalle. Palveluohjaajalla on tiedossa laaja joukko toimijoita, joilta voi pyytää apua. Tämän perheen kohdalla Lounais-Suomen Martat tuli kyseeseen. Perheliikuntaneuvoja ja palveluohjaaja tapasivat yhdessä isän ja tyttären ja kertoivat Marttojen mahdollisuudesta auttaa ruoanlaitossa. Tämä tuntui isästä hyvältä ratkaisulta, joten Martta sopi isän kanssa ajankohdan, jolloin he tekisivät yhdessä ruokaa perheen kotona. Martta kävi kaksi kertaa perheen kotona auttamassa isää ruoanlaitossa ja antoi hänelle vinkkejä ja rohkaisua ruoanlaittoon. Liikuntaneuvontaprosessia ei jatkettu seurantakäynnin jälkeen, koska neuvonnan aikana laaditut tavoitteet täyttyivät ja perheelle löytyi yhteistä mielekästä tekemistä.

Yhteisövaikuttavuustyössä on tärkeää tarkastella myös yhteisön tasolla ilmiöitä. Missä asioissa olemme huolissamme lapsista, nuorista ja perheistä ja mitkä asiat sujuvat heillä hyvin. Tavoitteena on kerätä systemaattisesti mahdollisimman laajasti tietoa eri ilmiöistä, jotta pystyisimme ratkaisemaan niitä jo varhaisessa vaiheessa ja yhdessä eri toimijoiden kanssa. Yhtä lailla vahvistamaan hyvin sujuvia asioita.

Olemme pilotoineet Raisiossa pienimuotoisesti yhteisövaikuttavuutta ja kokeneet sen olevan erittäin hyvä viitekehys lapsiperheiden yhteisessä auttamisessa. Hyvinvointialue Varhan alueella lähdetään laajentamaan yhteisövaikuttavuutta ja pilotoinnissa on mukana Raision lisäksi Naantali ja Rusko sekä Turun kaupungista Pansion alue. Tämän syksyn aikana valmistellaan yhteistyösopimusta Itlan kanssa, jolloin saamme heiltä tiivistä tukea yhteisövaikuttavuustyölle sekä vertaistukea muilta alueilta alueellisen oppimisympäristön kautta.

Lisätietoa Itlan yhteisövaikuttavuustyöstä:

Yhteisövaikuttavuus - Itla

 

Artikkelin kirjoittajat:

Minna Lehtinen 
Palveluohjaaja
Perhekeskus/Läntinen Turun seutu 

Varsinais-Suomen hyvinvointialue
044 797 2394
minna.a.lehtinen@varha.fi

Paula Wärnström
Varhaiskasvatuksen liikuntakoordinaattori
Sivistys- ja vapaa-aikatoiminta 

Liikunta- ja nuorisopalvelut
044 797 2279
paula.warnstrom@raisio.fi

Kuva: Unsplash