Perheliikunta voi olla omaehtoista arkiliikuntaa lähiympäristön mahdollisuuksien mukaan sisällä tai ulkona. Se on myös tavoitteellista ja ohjattua harrastustoimintaa, yhteisöjen ja yritysten perheliikuntapäiviä tai perheiden lomaliikuntaa. Tärkeää on vuorovaikutus ja yhteinen liikunta niin, että eri-ikäiset ja -tasoiset osallistujat huomioidaan.
Lähes kaikki suomalaiset lapsiperheet liikkuvat yhdessä, mutta yhä useampi perhe kokee, että taloudelliset syyt haastavat yhteistä liikkumista. Joka neljäs vastaaja mainitsi taloudelliset syyt Suomen Ladun ja Liikkuvan perheen tilaamassa Perheliikuntabarometri 2025 -kyselytutkimuksessa.
Suomalaisten perheliikunta on vahvassa suosiossa: vain kuusi prosenttia perheistä ei liiku yhdessä lainkaan. Omatoiminen perheliikunta, kuten kävely, pyöräily ja koti- ja pihatyöt, ovat edelleen yleisimpiä yhteisen liikkumisen tapoja.
Ohjattua perheliikuntaa harrastaa 43 prosenttia perheistä, jota järjestää yleisimmin urheiluseura, mutta myös kaupunkien, kuntien ja yhdistysten rooli ohjatun perheliikunnan tarjoajana on merkittävä. Suosituimpia lajeja ovat uinti, jalkapallo, kävely, voimistelu ja ryhmäliikunta.
Ohjattua perheliikuntaa harrastetaan selvästi epäsäännöllisemmin. Tämä voi johtua siitä, että osa ohjatun perheliikunnan muodoista kuten perheliikuntatapahtumat, avoimet perheliikuntavuorot ja perheliikuntapäivät ovat suosittuja, mutta niitä järjestetään usein harvemmin.
Vuonna 2021 perheliikuntaan vaikutti yhä koronapandemia, jonka voidaan olettaa rajoittaneen erityisesti osallistumista ohjattuun perheliikuntaan. Ohjattua perheliikuntaa harrastaa nyt lähes kaksinkertainen määrä vuoteen 2021 verrattuna. Myös omatoiminen perheliikunta on lisääntynyt.
Perheliikunnan koetaan tuottavan aiempaa enemmän hyötyjä. 91 prosenttia vastaajista pitää tärkeimpänä mahdollisuutta viettää yhteistä aikaa, ja monet nostavat esiin myös sekä lapsen että oman liikunnan määrän lisääntyneen sekä liikunnallisen elämäntavan vahvistuneen perheliikunnan myötä.
“On hienoa huomata, että yhä useampi ymmärtää, kuinka tulevaisuuden elintavat ja liikuntatottumukset muotoutuvat perheissä jo varhaisessa vaiheessa. Pienilläkin arjen valinnoilla voi olla merkittävä vaikutus siihen, millaisia valintoja lapsi tekee myöhemmin elämässään. Lisäksi yksi perheliikunnan keskeisistä hyödyistä on perheen sisäisen vuorovaikutuksen vahvistuminen”, toteaa Suomen Ladun ja Liikkuvan perheen erityisasiantuntija Johanna Pekkanen.
Haasteet ovat kuitenkin moninaistuneet. Perheliikunnan suurimmaksi haasteeksi koetaan edelleen huoltajien työt. Myös huoltajien omien voimavarojen rajallisuus korostuu aiempaa enemmän. Taloudelliset syyt nousivat aiempaa voimakkaammin esiin joka neljännessä perheessä.
Erityisesti kouluikäisten lasten perheissä haasteeksi koetaan myös lasten haluttomuus liikkua yhdessä huoltajien ja muiden perheenjäsenten kanssa.
Perheet kokevat, että erityisesti lähiympäristön tarjoamat liikkumisen mahdollisuudet ovat lisääntyneet viimeisen neljän vuoden aikana. Puistot, kevyen liikenteen väylät, virkistysalueet ja retkeilymahdollisuudet ovat lisänneet erityisesti pienten lasten perheiden yhteistä liikuntaa.
“Olosuhteet ulkoilulle ovat Suomessa hyvät. Aikuisväestöstä 96 prosenttia ulkoilee ja on hienoa huomata, että myös perheet ovat löytäneet nämä mahdollisuudet”, Suomen Ladun va. toiminnanjohtaja Panu Könönen iloitsee.
Omatoimisessa liikunnassa suosiotaan ovatkin kasvattaneet retkeily ja kävely, jotka hyödyntävät juuri näitä parantuneita lähiympäristön mahdollisuuksia.
Perheliikuntabarometri on kyselytutkimus, joka kartoittaa suomalaisten perheiden liikuntatottumuksia sekä niihin vaikuttavia tekijöitä. Perheliikuntabarometri 2025 on jatkoa vuoden 2021 barometrille.
Tutkimus toteutettiin internet-paneelissa 6.–13.10.2025. Tutkimuksen kohderyhmänä olivat suomalaiset perheet valtakunnallisesti. Kyselyyn vastasi 1220 henkilöä. Kysely oli suomenkielinen.
Perheliikuntabarometrit ovat toteutettu yhteistyössä Suomen Ladun ja Taloustutkimuksen kanssa Liikkuva perhe -toiminnan tarpeisiin. Liikkuva perhe on osa Suomen Ladun toimintaa ja valtakunnallista Liikkuvat-kokonaisuutta, jonka avulla edistetään liikunnallista elämäntapaa eri ikä- ja väestöryhmissä. Ohjelmien rahoituksesta vastaa opetus- ja kulttuuriministeriö.
Suomalaiset lapsiperheet harrastavat monipuolisesti omatoimista liikuntaa. Yhdessä liikkumista harrastetaan erityisesti halusta viettää aikaa perheen kesken, selviää Suomen Ladun ja Taloustutkimuksen toteuttamasta tutkimuksesta.
Suomen Ladun ja Taloustutkimuksen yhteistyössä tekemän Perheliikuntabarometrin 2021 mukaan 92 prosenttia suomalaisista lapsiperheistä harrastaa omatoimista perheliikuntaa. Noin puolet lapsiperheistä liikkuu yhdessä säännöllisesti, vähintään kerran viikossa ja vähintään tunnin kerralla. Yhdessä harrastetaan erityisesti arkiliikuntaa, kuten kävelyä, koti- ja pihatöitä sekä pyöräilyä.
Perheet liikkuvat monipuolisesti ja erityisessä suosiossa ovat ulkona harrastettavat lajit ja erilaiset leikit. Kaikkein kiinnostuneimpia perheet ovat melko perinteisistä liikuntalajeista, kuten erilaisista hyöty-, arki- ja kuntoliikuntalajeista.
Moni lapsiperhe on kiinnostunut harrastamaan ohjattua liikuntaa yhdessä. Tällä hetkellä ohjattua perheliikuntaa harrastaa vain neljännes lapsiperheistä.
Barometrin tulokset osoittavat, että perheliikunta on useimmiten oman perheen kesken tapahtuvaa liikuntaa. Kaksi kolmesta lapsiperheestä liikkuu oman perheen kesken. Jos mukana on perheen lähipiiriä, nämä ovat useimmin tuttavia, muita perheitä tai lasten kavereita. Joka kuudennessa perheessä liikutaan myös isovanhempien seurassa.
Perheliikunnan suurimpana hyötynä koetaan mahdollisuus viettää aikaa yhdessä oman perheen kanssa. Tärkeänä pidetään myös liikunnasta saatua hyvää mieltä sekä lapsen että huoltajien liikunnan määrän lisäämistä.
Motivaatio perheliikuntaan syntyy halusta tehdä asioita yhdessä perheenä, pitää hauskaa sekä mahdollistaa liikunnallinen ja terveellinen elämäntapa niin lapsille kuin huoltajille.
“Perheliikunta on parhaimmillaan iloista ja innostavaa. Sen avulla voidaan vahvistaa yhteistä tekemistä, turvallisuuden tunnetta, sekä toki myös hyvää mieltä ja fyysisiä ominaisuuksia. Suomen Ladun tavoitteena on löytää yhteiskuntamme tärkeimmälle yksikölle, perheelle, yhteistä aikaa liikunnasta”, sanoo Suomen Ladun toiminnanjohtaja Eki Karlsson.
Perheliikunnan suurimmaksi haasteeksi koetaan huoltajien työ, joka näkyy esimerkiksi ajanpuutteena. Myös huoltajien voimavarojen rajallisuus sekä saamattomuus ovat tekijöitä, jotka rajoittavat perheiden yhdessä liikkumisen määrää.
Niissä lapsiperheissä, joissa perheliikuntaa ei harrasteta, syyksi ilmoitettiin ajanpuute tai se, ettei liikkuminen ylipäätään kiinnosta. Myös ideat siitä, kuinka liikuntaa voisi harrastaa saattavat olla vähissä.
Lähes puolet lapsiperheistä kokee, ettei korona-aika ole vaikuttanut perheen yhdessä liikkumisen määrään. Kolmannes perheistä kertoo liikkuneensa yhdessä korona-aikana enemmän kuin ennen, viidennes taas myöntää perheliikunnan vähentyneen.
Perheliikuntabarometri 2021 tehtiin yhteistyössä Taloustutkimuksen kanssa. Kyselytutkimus toteutettiin internet-paneelissa 29.11.-7.12.2021. Kyselyyn vastasi 1024 henkilöä. Tutkimuksen kohderyhmänä olivat suomalaiset lapsiperheet valtakunnallisesti. Kysely oli suomenkielinen.
Suomen Latu halusi selvittää osana vuonna 2020 käynnistynyttä Liikkuva perhe -ohjelmaa, millainen on perheliikunnan tilannekuva ja kehittämistarve Suomessa. Valtakunnallisten Liikkuvat-kokonaisuuden avulla edistetään liikunnallista elämäntapaa eri ikä- ja väestöryhmissä. Ohjelmien rahoituksesta vastaa opetus- ja kulttuuriministeriö.
Perheliikuntabarometri 2021 raportti
